Kolesterolin viitearvot 2026 ja päivittyneet suositukset

Aiemmin kolesterolin seulontaa suositeltiin aloitettavaksi 40 vuoden iässä. Uudet yhdysvaltalaiset suositukset laskivat tämän rajan nyt 30 ikävuoteen.

Miksi? Tutkimukset ovat osoittaneet, että valtimotauti alkaa kehittyä vuosikymmeniä ennen kuin se aiheuttaa oireita. Kun LDL-kolesteroli — niin sanottu “paha kolesteroli” — on koholla jo nuorena, se kerryttää plakkia valtimoiden seinämiin hiljalleen, vuosi vuodelta. Kyse on kumulatiivisesta altistuksesta: mitä pidempään LDL on koholla, sitä suurempi on riski sydäninfarktille tai aivohalvaukselle myöhemmin elämässä.

Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että korkea kolesteroli on yhä useammin myös yhä nuorempien ongelma.

Euroopassa ja Suomessa seulontaikää ei ole vielä laskettu, mutta muutos on oletettavasti tulossa lähitulevaisuudessa.

Toinen merkittävä muutos on suositus mitata lipoproteiini(a), lyhyesti Lp(a), vähintään kerran aikuisiällä. Tämä on verikoe, jota useimmat suomalaiset eivät ole koskaan saaneet.

Lp(a) on LDL-kolesterolia muistuttava partikkeli veressä, mutta siinä on ylimääräinen proteiinikomponentti — apolipoproteiini(a) — joka tekee siitä erityisen haitallisen. Lp(a) lisää valtimotaudin riskiä itsenäisesti, eli se on riskitekijä riippumatta siitä, mikä LDL-kolesteroliarvosi on.

Korkea Lp(a)-pitoisuus on täysin perinnöllinen. Siihen ei voi vaikuttaa ruokavaliolla, liikunnalla tai elintavoilla — toisin kuin tavalliseen LDL-kolesteroliin. Noin 20 prosenttia väestöstä kantaa geneettisesti kohonnutta Lp(a)-tasoa.

Uusien yhdysvaltalaisten suositusten mukaan korkea Lp(a) — yli 125 nmol/l tai yli 50 mg/dl — lisää sydäninfarktin tai aivohalvauksen riskiä noin 1,4-kertaiseksi. Suomessa seerumin Lp(a)-pitoisuutta pidetään kohonneena, kun se ylittää 500 mg/l.

Vaikka Lp(a)-arvoa ei vielä pystytä tehokkaasti lääkkeillä laskemaan (uusia täsmälääkkeitä on kliinisissä tutkimuksissa), tiedon arvo on siinä, että se muuttaa kokonaisriskiarviota. Jos Lp(a) on korkea, lääkäri voi suositella tiukempia LDL-kolesterolitavoitteita ja varhaisempaa hoidon aloittamista muilla keinoilla.

Käytännössä: pyydä lääkäriäsi mittaamaan Lp(a) kerran. Se riittää, sillä arvo ei muutu merkittävästi elämän aikana. Testi tehdään tavallisella verikokeella.

Pienen riskin henkilöt (ei riskitekijöitä): LDL-kolesteroli alle 3,0 mmol/l (alle 116 mg/dl). Tämä koskee terveitä aikuisia, joilla ei ole muita riskitekijöitä. Useimmille riittää terveellinen ruokavalio ja liikunta.

Kohtalaisen riskin henkilöt: LDL-kolesteroli alle 2,6 mmol/l (alle 100 mg/dl). Jos sinulla on esimerkiksi lievästi kohonnut verenpaine tai kolesterolia suvussa, tavoite tiukkenee.

Suuren riskin henkilöt (esim. diabetes, merkittävä riskiprofiili): LDL-kolesteroli alle 1,8 mmol/l (alle 70 mg/dl). Tämä on se taso, johon Käypä hoito -suositus ohjaa Suomessa suuren riskin potilaat. Aiemmin tavoite oli 2,5 mmol/l — eli raja on laskenut merkittävästi.

Erittäin suuren riskin henkilöt (aiempi sydäninfarkti, aivohalvaus tai muu valtimotautitapahtuma): LDL-kolesteroli alle 1,4 mmol/l (alle 55 mg/dl). Tämä on erittäin tiukka tavoite, ja sen saavuttaminen vaatii usein yhdistelmälääkitystä.

Äärimmäisen riskin henkilöt (ESC/EAS 2025 -uutuus): LDL-kolesteroli alle 1,0 mmol/l (alle 40 mg/dl). Tämä uusi, äärimmäisen riskin kategoria koskee potilaita, joilla on toistuvia valtimotautitapahtumia hoidosta huolimatta.

Jos saat labratuloksissa LDL-arvoksi vaikkapa 3,5 mmol/l ja olet muuten terve, arvo voi vielä mahtua “normaalin” rajoihin. Mutta jos sinulla on diabetes, kohonnut verenpaine tai sukurasitetta sydäntautiin, sama arvo on jo selvästi liian korkea.

Toisin sanoen: ei ole olemassa yhtä “normaalia” kolesterolilukemaa — tavoite riippuu kokonaisriskistäsi.

Suomessa kolesteroliongelma on erityisen yleinen, ja syyt ovat osittain kulttuurisia.

Ruokavalio. Perinteinen suomalainen ruokavalio on rasvaista: voita, juustoa, makkaraa ja rasvaista lihaa syödään paljon. Vaikka ruokailutottumukset ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana, rasvaisen ruoan perinne näkyy yhä väestötason kolesteroliarvoissa.

Kahvi. Suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa — keskimäärin noin neljä kuppia päivässä. Suodattamaton kahvi (pannukahvi, pressopannukahvi, espresso) sisältää kahveolia ja kafestolia, jotka nostavat LDL-kolesterolia. Tämä on asia, jota moni ei tiedä: kahvin valmistustapa vaikuttaa suoraan kolesteroliarvoihin. Suodatinkahvi on tässä suhteessa turvallisempaa, koska paperifiltteri poistaa nämä yhdisteet.

Perimä. Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) on Suomessa yleisempää kuin monessa muussa maassa. Kyseessä on perinnöllinen tila, jossa kolesteroli on voimakkaasti koholla jo syntymästä lähtien. Arvioiden mukaan noin 1 suomalaisella 250:stä on FH, mutta suuri osa tapauksista on edelleen diagnosoimatta.

Yksi alipuhutuista aiheista kolesteroliin liittyen on vaihdevuosien vaikutus. Monet naiset huomaavat 45–55 vuoden iässä, että kolesteroliarvot nousevat yhtäkkiä — vaikka ruokavalio ja elintavat eivät ole muuttuneet.

Tämä johtuu estrogeenin vähenemisestä. Estrogeeni suojaa valtimoita ja auttaa pitämään LDL-kolesterolin kurissa. Kun estrogeenitasot laskevat vaihdevuosissa, LDL-kolesteroli nousee usein merkittävästi ja HDL-kolesteroli (“hyvä kolesteroli”) voi laskea.

Uudet riskiarviointityökalut (SCORE2-OP ja PREVENT) tunnistavat tämän ilmiön aiempaa paremmin. Naisten sydäntautiriski on aiemmin jäänyt aliarvioiduksi, mutta uusissa suosituksissa tämä on korjattu.

Jos olet alle 30-vuotias: Tunne sukuhistoriasi. Jos suvussasi on varhaista sydäntautia (infarkti alle 55-vuotiaalla miehellä tai alle 65-vuotiaalla naisella), keskustele lääkärin kanssa kolesterolin mittaamisesta jo nyt.

Jos olet 30–40-vuotias: Uusien suositusten mukaan kolesteroliarvot kannattaa tarkistaa. Pyydä samalla Lp(a)-mittaus — se tehdään kerran, ja se kertoo perinnöllisestä riskistäsi.

Jos olet yli 40-vuotias ja kolesteroliarvojasi ei ole mitattu: Varaa aika terveystarkastukseen. Tämä on erityisen tärkeää, jos sinulla on muita riskitekijöitä kuten kohonnut verenpaine, diabetes, ylipaino tai tupakointi.

Jos käytät jo statiineja: Keskustele lääkärisi kanssa siitä, ovatko LDL-tavoitteesi ajan tasalla. Monet potilaat saavuttavat perinteisillä annoksilla vanhat tavoitteet, mutta uudet, tiukemmat tavoitteet voivat vaatia hoidon tehostamista.

Kaikille: Ruokavalio ja liikunta ovat edelleen hoidon perusta. Vaikka lääkkeet ovat kehittyneet, terveelliset elintavat vähentävät sydäntautiriskiä monella muullakin mekanismilla kuin pelkästään kolesterolia alentamalla. Kliinisesti tutkittu betaglukaani (3 g/pv) on yksi helpoimpia ja tutkituimpia tapoja tukea kolesterolin hallintaa ruokavalion kautta. Beetaglukaania tulee saada riittävä määrä päivittäin, jotta se tuottaa toivottuja tuloksia. Helpoiten beetaglukaanin saat Glucavenasta.

Tämä artikkeli perustuu vuoden 2025 ESC/EAS-päivitykseen, maaliskuussa 2026 julkaistuihin ACC/AHA-suosituksiin sekä Suomen Käypä hoito -suositukseen. Artikkeli on tarkoitettu yleistajuiseksi tietolähteeksi eikä korvaa lääkärin antamaa henkilökohtaista neuvontaa.

• 2026 ACC/AHA Guideline on the Management of Dyslipidemia. Circulation. 2026.

• 2025 Focused Update of the 2019 ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. European Heart Journal. 2025;46(42):4359.

• Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024.

• EFSA. Scientific Opinion on the substantiation of a health claim related to oat beta-glucan and lowering blood cholesterol. EFSA Journal. 2010;8(12):1885.

• Lipoproteiini (a):n suurentunut pitoisuus on ateroskleroottisen valtimotaudin riskitekijä. Duodecim. 2023.